Joulun aloitus

Perinteinen joulunajoitus on ollut Operaatio joulunlapsi -paketin tekeminen, eikä toisin käynyt tänäkään vuonna. En tosin ehtinyt itse väkertää tähän kuin töppöset ja pipon, mutta edes ne :) Ja täältä vielä lisätietoja niitä haluavalle: www.joulunlapsi.fi

Tere Pärnu!

Syksyinen pikkuloma vierähti mukavasti Pärnussa. En ollutkaan aikaisemmin siellä käynyt, mutta täytynee mennä uudestaan kesällä, oli sen verran sympaattinen kaupunki. Alla parhaita paloja reissulta:

Luomukauppa Kuningalla. Oli oikein positiivista huomata, että kaupan oli myös paljon eestiläisiä luomutuotteita. Itse ostin teetä, iholle levitettävää öljyä, saippuan sekä suklaata.

Antiik, Hospidaali-kadulla. Kauhean iso plakaatti, tosi pieni paikka, mutta paljon hauskaa tavaraa, pientä ja oikeasti ostettavaa. Itse ostin pinssejä, joista pari lahjoitin jo eteenpäin. Takana näissä on teksti MADE IN U.S.S.R. Oi nostalgiaa.

Luomukahvila Pühavaimulla. Oikein mukava sisustus, erittäin ystävällinen palvelu, ja ylläri ylläri, halpa. Tätä vastapäätä oli myös toinen kohvik, joka sekin oli oikein mukava ja tarjonta maukas. Palvelu tässä kahvilassa oli lähes komiikka hipovan tyly, mutta toisaalta ihan asiallinen :) Kuva tylystä paikasta.

Maarja Magdaleena Gild, eli paikallisten taidekäsityöläisten keskus. Osallistuimme äitini kanssa huopakorupajaan, jonka ohjaaja toimii Raina Subi. Paja maksoi 10 €/h ja sisälsi kaikki materiaalit ja opetuksen. Itse sain vielä huovutusneulankin ohjaajalta mukaan, koska minulla ei sellaista aikaisemmin ollut. Gildassa oli tarjolla kaikenlaisia pajoja, ja samassa rakennuksessa on myös käsityöläisten kauppa. Tätä voin todella suositella, koska paja oli hyvin organisoitu. Ohjaajalla oli selvät, helpot työt, mitkä sai valmiiksi parissa tunnissa. Ja vaikka ohjaaja puhuikin hyvin eestiläisesti suomea, niin ongelmia ei ollut. Itse tein rintakorun, josta kuvat.

Pärnun edustalla on Kihnun saari, jonne en tällä kertaa ehtinyt. Innostuin Kihnusta sen verran, joten kesäaika on otollisempi sille. Kätköjäkään en ehtinyt hakemaan, vaikka Pärnussa niitä olisi ainakin pari ollut :)

Ultimaattinen Brownie -haaste

Sanomattakin selvää, rakastan suklaata. Täten rakastan myös brownieita. En kuitenkaan ole onnistunut löytämään täydellistä reseptiä, vaikka täydellisiä brownieita olenkin saanut syödäkseni aina joskus. Kaikista parhaita tähän mennessä kotiuunissa paistetuista ovat ostettavissa olevista valmisjauhoseoksesta, mutta kyllähän nyt hyviä brownieita pitäisi itsekin osata tehdä :)

Olen kokeillut ainakin Martha Stewartin reseptiä Ultimate Brownies (yksinkertaisesti liian makeita) ja Yhteishyvän Brownieita (liian tylsiä).

Tänään testauksessa on Marthan Nut Brownies. Taikina jo itsessään oli lupaava ja itse asiassa lopputulos oli tähän mennessä kokeilluista resepteistä paras. Pähkinöinä käytin saksan pähkinöitä.

No, jos jollakulla on maukas brownie resepti hallussaan, niin pliis, pistäkää viestiä! En luovuta parhaan reseptin etsimistä, ja hei, onhan leipominen aina mukavaa, vaikka lopputulos ei olisikaan täydellinen.

***

Kissoista pitää tietysti myös kirjoittaa! Ensimmäinen kissanäyttely koittaa lauantaina 3.9. Pirkkahallissa. Jännää, jännää! Oikeastaan tässä jännittää se, että miten tytöt suhtautuvat näyttely-hälinään. Tuloksella ei ole väliä, sama se mitä tuomari sanoo, koska omat kissat on aina parhaat kissat :)

Kis, kis!

Tuskin yllättää, että päivitys kissoista tälläkin kertaa! 

Sleepy Heads

Vielä vähän enemmän väsyneet söpöläiset.

Painimatsi käynnissä

living in a box

ja taas ne nukkuu :)

Ja sitten vielä löysin niin mahtavan kissa-sivuston, että päivät menee kätevästi siellä surffaillessa. Eli Modern Cat, www.moderncat.net.

Tee-Se-Itse Kissanlelu vol. 1

Rakkailla lapsilla ei voi olla liian monta nimeä, eikä lelua. Kaikenmoista on jo tullut kaupasta hankittua, mutta tässä yksi lelu ohjeineen päivineen, minkä väkersin tänään. Vinkin sain ystävältäni, joka kertoi, että kissat pitävät huovutetuista palloista. Höystin tätä hieman sisäosan kolisevuudella.

Tarvikkeet:

Kissa-tarkistaja varmistaa tarvikkeiden soveltuvuuden.

Pääsiäismunan sisäosa, foliota, kuivattua kissanminttua, huovuttuvaa villalankaa, virkkuukoukku.

Vaihe 1

Foliosta pyöritellään pari pientä palloa, jotka laitetaan pääsiäismunan muovisen sisäosan sisään. Mukaan ripotellaan vielä kuivattua kissanminttua lisämausteeksi. Käyttämässäni oli reikä pohjassa, joten tuoksu pääsee läpi.

Vaihe 2

Huovuttuvasta villalangasta virkataan pallo muovisen sisäosan päälle, loppuvaiheessa sisäosa tungetaan virkatun pallon sisään. Virkatusta pallosta tehdään reilun kokoinen, jotta villaa tulee tarpeeksi muovisen sisäosan päälle.

Vaihe 3

Villa huovutetaan muovisen sisäosan päälle mäntysaippuan ja lämpimän veden avulla, sekä tietysti hinkkauksella. Huovutusta kannattaa jatkaa siihen asti, että muovinen sisäosa ei enää liiku villan sisässä. Kuivata.

Btw. mäntysuovan tuoksu ei tunnu haittaavan kissoja.

Vaihe 4

Anna kissan leikkiä sydämensä kyllyydestä!

Meidän Chihiro mieltyi palloon heti, yllättävää eli ei, meidän Material Girl omii kaikki lelut ensi itselleen nimittäin. Kitsunekin sai kokeilla seuraavana, ja näytti sekin siitä pitävän. Pitänee haalia hieman isompia sisäosia ensi pääsiäisenä, koska tämä nyt käyttämäni oli tavallista pienempi. Molemmat kissat pitävät selkeästi kevyistä leluista, joita pystyvät helposti kuljettamaan suussaan, joten tämä näytti toimivan.

Kitsune ja Chihiro

Viime viikon perjantaina haimme kissa-tytöt kotiin Helsingistä. Paahteisessa autossa matka sujui yllättävänkin hiljaisesti ja rauhallisesti. Tytöillä oli todennäköisesti sen verran turvaa toisissaan, että suurimmilta shokeilta vältyttiin.

Uuden kodin kohtaaminen alkoi rauhallisella ja nuuhkivalla tutustumisella. Kitsune kulki yleensä edessä, Chihiro parin turvallisen tassun verran perässä. Ruokakuppi ja hiekkalaatikko paikannettiin heti hyvin ja mitään ongelmia niiden löytämisessä tai käytössä ei ole ollut. Kaikki ruoka, mitä olemme antaneet on maistunut hyvin.

Ensimmäinen yö sujui hieman rauhattomasti, liikaa uusia paikkoja tutkittavana ja hajuja haisteltavana. Tutustuminen meihin ja uuteen kotiin oli kuitenkin mielestämme tämäkin yllättävän helppoa ja nopeaa, vaikkakin ymmärrettävästi varovaista. Ensimmäisen yön tytöt viettivät sängyn alla piilossa, mutta tulivat kyllä poiskin sieltä pienen leikityksen avulla suhteellisen helposti. Kuuden jälkeen lauantaiaamuna molemmat suostuivat syliin ilman ongelmia, ja kehräsivät tyytyväisinä, molemmat. Yöt ovat sujeneet oikein rauhallisesti ensimmäisen yön jälkeen. Seuraavana yönä tytöt nukkuivat jo näkyvämmällä paikalla, mutta kolmantena luikkivat jälleen sängyn alle. Mutta hyvä kun jostain tuntevat löytävänsä suojaisan ja rauhaisan nukkumapaikan.

Yksi asia, joka mietitytti meitä ennen kuin tytöt tulivat oli se, että tunnistammeko ne toisistaan. Kitsunelle jätettiin kissalassaan saama panta vielä kaulaan tyttöjen tullessa meille, mutta huomasimme hyvin pian, että mikäli kissoja ei ulkonäkönsä perusteella tunnista niin ainakin luonteen. Kitsune on rohkeampi ja aktiivisempi aloittamaan leikin, sekä isokokoisempi ja tummempi. Chihiro puolestaan katselee siskonsa hassuttelua hieman sivummalta, mutta aloitettuaan jaksaa leikkiä kauan. Chihiro maukaisee helposti ajauduttuaan "liian kauaksi" siskostaan ja Kitsune säntää heti hakemaan siskonsa tapahtumapaikalle. Välillä Chihiron ilmeestä jo näkee, että nyt ei kannata edes yrittää ottaa kiinni, Kitsunen sen sijaan saa oikeastaan aina kiinni. Molemmat kehräävät todella helposti, tosin Kitsune nopeammin ja Chihiro pitempään aloitettuaan.

Vaikka tytöt ovatkin helposti säikähtävää sorttia, Chihiro varsinkin, niin olemme olleet kovin tyytyväisiä siihen miten seurallisia ja luottavaisia ne kuitenkin ovat. Antavat ottaa kiinni, leikkivät (tai leikittävät meitä) ja seurailevat toimiamme, ja koko ajan enemmän ja luottavaisemmin. Kaikki on mennyt paljon paremmin kuin osasimme edes toivoa. Ne eivät raavi meitä, sähise vihaisesti, itke tai huuda. Kynsiä ovat koettaneet vain muutamia kertoja kielletyille paikoille, mutta tuntuu että tämäkin vain silloin, kun eivät saa mielestään tarpeeksi huomiota. Molemmat ovat todella rentoja käsiteltäviä.

Tällä hetkellä tytöt leikkivät keskenään kahinatunnelin kanssa ja käyvät aina välillä tsekkaamassa, että mitä minä teen tällä hassulla litteällä, mutta lämpimällä vekottimella, puskevat ja kehräävät samalla, juoksevat pitkin poikin sänkyä ja tunkevat syliin.


111111111111178x  333333332 Kikin terveiset.
666666666666666666666666666666666iu2qiggggggggör555555555555555555555555555555555555555555555555lm Sissin terveiset.

Oh So Sweet

Vapaapäivä eli leivontapäivä koitti tänään. Jostain syystä olen koittanut välttää uunin lämmittämistä, mutta tänään kun ei niin kuuma ollut, niin päätin kokeillä suklaakohokkaita. Olin myöskin hommannut kivat oikeat vuoat, joita halusin testailla. Mutta himo saada äkkiä jotain makiaa suuhun synnytti pika-kohokkaat, jotka maistuivat lähinnä perussuklaakakulle. No, hyväähän sekin oli, mutta ei sellaista jota välttämättä tekee uudestaan. Resepti kuitenkin alla, koska oli sen verran helppo ja nopea valmistaa :)

Suklaakohokas, 4 kappaletta

50 g tummaa suklaata
50 g voita
1/2 dl sokeria
1 muna
1 valkuainen
1/2 dl vehnäjauhoja

Sulata suklaa ja voi mikrossa, sekoita hyvin. Vatkaa munat ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Sekoita munaseokseen jauhot siivilän läpi käännellen. Lisää lopuksi suklaa-voi-seos käännelleen sekaan. Kaada taikina hyvin voideltuihin astioihin. Paista 200 asteessa n. 15 min. Tarjoile jäätelön kanssa.

***

Lapsillehan keksitään yleensä joku "tekonimi" ennen oikean nimen antamista, niin kyllähän sitten lemmikeillekin :) Olen itse ottanut käyttöön nimet Lulla ja Pulu. Käytiin katsomassa pentuloita maanantaina ja täytyy kyllä sanoa, että uskomatonta kuinka nopeasti ne kasvavat. Vaikka tuntui, että räpsin enemmän kuvia kun pääsin leikkittämään pentuja, niin silti nyt tuntuu, että kuvia olisi voinut ottaa paljon enemmän. Ei niitä kai ikinä voi digi-ajalla olla liikaakaan...Alla Lullan ja Pulun edesottamuksia vierailullamme:

Venyy, venyy!

Päiväunilta yllätettynä

Autuas pennununi

Hyppäiskö vai eikö hyppäis?

Uteliaisuus voittaa

Täpäkät tyypit

Hikinen viikonloppu

Ei saa valittaa, ei! Mutta huh huh kun tuli kuuma, varsinkin kun yritti vähänkin tehdä töitä. Toivottavasti muistan tämän sitten talvella, kun eroa lämpötila-asteissa on n. -60 Celsiusta...

Aloitin raivaamaan itselleni ompelutilaa mökin entisestä leikkimökistä. Leikkimökki on toiminut varastona jo melkoisen ajan, ja työt ei luonnistu kotonakaan liian tavaramäärän vuoksi, niin jotain oli tehtävä. Toisaalta mietin, että raaskinko siirtää ompelustudiota sen verran kauaksi kotoa, mutta viimeinen niitti oli, kun sattumalta luin traagisen tarinan Daisy-kissasta :( Tarinan voi lukea täältä: http://agiraffeinascarf.wordpress.com/2011/06/04/raising-for-daisy-etsy-sale/ Herätti sen verran tunteita, että en halua riskeerata mitään.

Kirjoja on...tässä kuvassa vain noin puolet. Niiden aakkosjärjestäminen ja laatikoittaminen jatkuu vielä ensi viikollakin...

***

Ja kyllä! Meille tulee kissoja!!! Heinäkuun loppupuolella, kaksi ihaninta venäjänsinistä tyttöä. Ei meinaa pystyä odottamaan :) Alla kuvat pikkupennuista, otettu kun kisut olivat viisiviikkoisia. Kasvavat emonsa hellässä huomassa Helsingissä.

Koko pesue

Ding-dong!

It's official - kesä on täällä

Hui kun tarkenee, ei ole kyllä paljoa muuta mielessä kuin tuo ulkotilojen kuumuus. Uintireissu töiden jälkeen auttoi tosin selviämään tämän päiväisestä helteestä suhteellisen mukavasti. Järvivesi on niin ihanan virkistävää, etten varmaan voisi sitä tarpeeksi ylistää! Haaveilen edelleen siitä, että jaksaisin ennen töitäkin käydä pulahtamassa järvessä, ehkä huomenna...?

Viime viikonloppuna otin hieman kuvia lisää. Kuvissa Veskoja, joita tulossa lisää piakkoin. Kuvissa vilkkuu myös mansikka-kynnet, jotka saivat melkein huvittavan paljon huomioita osakseen (siis kaupankassoilta ynnä muilta tuntemattomilta ihmisiltä).  Tässä otos niistä:

Se on ruoste.

Veska siellä, veska täällä...Mutta mukavaa oli kuvailla! :)

Harjoituksia, vol. 1

Vapaapäivän sekä kauniin sään kunniaksi lähdin kameraretkelle läheiseen metsään. Kaikennäköistähän sieltä metsästä löytyi, mutta kyllä tarvitsee melkoista oppia vielä tuon kameran kanssa, mutta hauskaahan se vain on :)

Hämähäkinseitti oksassa ja metsälampi taustalla

Valkovuokko

Sanoisin, että mustikan kukinta (?)

Koivunrunkoja

Koivunrunko taas + lehtivarjot

Odottavan aika on pitkä

Pikainen päivitys tällä kertaa. Odottelen niin kovin innoissani monia asioita, että ei meinaa riittää keskittymiskyky käsitöille, askarteluille ja leipomuksille :) Huomenna saan kuitenkin kameran! Jee!! Objektiivinkin jo ostin, joten kuvia tulossa, paljon!

Löysin kuitenkin tällaisia pienen pieniä lankakeriä, jotka ovat merseerattua puuvilla ja soveltuvat amigurumien valmistukseen. Amigurumeista siis tulossa kuvia myöskin (sitten kun se kamera tulee :)).

Nyt hoi viikonlopun viettoon!

Whoopie Pies Wannabees

Vappua vietellen päätin myös vähän leipoa. Olen jo jonkin aikaa sitten löytänyt Whoopie Pie -reseptin amerikkalaisista blogeista, ja tätä on tehnyt mieli kokeilla. Kaapista ei tosin löytynyt juuri oikeita aineksia, ja kun määrät piti vääntää meidän mittoihin amerikkalaisista, niin ei niistä nyt ihan sen näköisiä tullut, kun mitä piti. Maku silti oli oikein mainio. Näiden olisi siis pitänyt olla korkeampia ja täytteen kuohkeampaa.

Whoopie Pie tuntuu olevan legenda rapakon tuolla puolen. Erään tarinan mukaan nimi oli alunperin hucklebuck, ja muuntui Whoopie Pieksi kuulemma siten, kun miehet avasivat vaimojensa mukaan laittamat eväspaketit ja sieltä löytyi herkkuja, huusivat miehet "Whoopie!". Mene ja tiedä...

Sitruuna-vadelma Whoopie Pies
8 kappaletta

0,75 dl Voita
1,5 dl Sokeria
1 rkl Sitruunan kuorta raastettuna
1 tl Vaniljasokeria
1/2 muna
2,5 dl Vehnäjauhoja
1/2 tl Leivinjauhetta
hyppysellinen Ruokasoodaa
hyppysellinen suolaa
1 dl Ruokajogurttia

Huoneenlämpöinen voi, sokeri ja sitruunankuori vaahdotetaan, jonka jälkeen seokseen lisätään vaniljasokeri ja munat yksitellen vispaten. Jauhot, leivinjauhe, ruokasooda ja suola sekoitetaan keskenään ja sen jälkeen muihin aineksiin vuorotellen jogurtin kanssa.

Taikinasta tiputetaan leivinpaperille n. ruokalusikallisen kokoisia nokareita ja paistetaan 175 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.

Täyte:
1 rasia Maustamatonta tuorejuustoa
1 dl Pakastevadelmia
3 dl Tomusokeria

Aineet sekoitetaan keskenään. Keksit täytetään niiden jäähdyttyä.

***

Kevätkynnet pitänee myös esitellä. Kahta eri violettia lakkaa tuputettuna liukuvärjäysmeiningillä, päällä vielä leimasinsysteemillä painettu kukka. Melkoinen havaijilaistunnelma noista tuli, mutta sepä ei haittaa tähän aikaan vuodesta. Kädessäni eilen hankkimani avaimenperä, joka voitti heti sympaattisuudellaan puolelleen.

***

Pari uutta blogia lisäsin myös luotteloon, joita seuraan. Hyvän ystäväni Coconut & Mysk -blogi on hieno ja kivaa kuulla mitä ystävälle kuuluu muutenkin. Manicure Madness on tamperelainen blogi, ja sieltä olen saanut monet inspiraatiot kynsiisi. Suomalainen kuvittaja Jutta pitää Kootut Murut -blogia, jonka löysin kahden amerikkalaisen blogin kautta, huvittavaa sinänsä. Todella hauskoja juttuja, ja mukavaa, että tämä tunnetaan Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Parvekkeeni on puutarhani

Onpas ollut mukavaa pääsiäisen aikaa, kun on ehtinyt tekemään asioita, joihin ei muuten meinaa löytyä aikaa. Sain ensinnäkin ommeltua, tavattua sukulaisia ja laitettua parvekkeen lähes kesäkuntoon. Ensimmäinen vierailu mökille, tosin kovin lyhyt, tuli myös tehtyä. Vielä kun hieman olisi leipoa kerennyt, mutta onhan huomenna päivä uusi :)

Parvekkeella kasvaa (tai yrittää kasvaa) koristekasveista leinikki ja koristetupakkaa, hyötykasveista rucolaa, basilikaa, kurpitsaa, chiliä ja retiisejä. Kurpitsat ainakin siirrän mökille kasvamaan, todennäköisesti myös retiisit. Koristetupakka koittaa kasvaa tuossa pitkässä mustassa astiassa, kovin pikkuisilta taimet näyttävät vielä.

Sain askarrelluksi myös pääsiäs/kevät-kranssin oveen. Joulukranssin oli siis viimeinkin aika siirtyä varastoon...Tuo tirpan ostin viime keväänä palkinnoksi itselleni loppuneista kouluhommista, kehys on pajua ja rusetti vinonauhaa.

Mukavia loppu-pääsiäisiä!

Sanovat sitä amppeliksi

Tänään oli niin kovin keväistä, että päätin satsata tähän jo vähän aikaa himoitsemaani väärinpäin-amppeliin. Vaikka hieman skeptinen olenkin sen suhteen, että pysyykö mullat ja kasvi oikeasti ruukussa ja menestyykö kasvi, niin on se sen verran hauska, että pitää kokeilla.

Valitsin keskimmäisen koon sarjasta, ja kukaksi pienen leinikin. 

Paketissa on siis varsinainen ulkoruukku, sisäruukku kasteluun, verkko, jotta multaa ei tipu sekä kasvin lukkorengas. Mukana on myös kattokoukku, mutta itse otin helpon tien, ja ripustin tuuletustelineeseen.

Ruukku käännettiin ylösalaisin, eli oikeastaan oikein päin. Ruukkuun laitetaan sisäruukku, päälle multaa, sitten kasvi ja lopuksi verkko pujottamalla kasvin varren ympärille. Lukkorengas asetetaan viimeiseksi, ja pyöräytetään paikoilleen, jotta kasvi ei tipu kun koko komeus käännetään ympäri. Kun kääntö on tehty, niin multaa tippuu jonkin verran. Kasteluruukku painuu alaspäin hieman, joten kastelu on varsin helppoa.

Amppelin mukana tulee varsin hyvät ja selkeät ohjeet, eikä istutus ole siis mitenkään hankalaa. Mikäli tämä leinikki menestyy, niin harkitsen myös yrttien istuttamista näin :)