Aika juoksee

Taas on vettä ehtinyt virrata Spree-joessa sitten viime päivityksen ja paljon on tapahtunut sillä välin! Kuvat kertokoot suurimman osan siitä :)

Kansalliskirjaston hieno aula ja osuva teksti: "Eins hilft immer: Lesen." Eli: "yksi asia auttaa aina. Lukeminen." Yritin kyllä kovasti päästä lukusaliin lukemaan, mutta eipä se niin helppoa ollutkaan. Berliinissä tarvitsee siis vain sisään päästäkseen kirjastokortin, joka on maksullinen! Toiseen kertaan jäi tämä vierailu siis.

Saksalaisten elokuvateatteritkin ovat kokemus: irtokarkkeja on todella vähän, mutta popkorn-annokset (makeat sellaiset!) ovat uskomattoman kokoisia.

Saksalaiset rakastavat automaatteja, ja myös taidetta voi ostaa niistä. Tämä automaatti oli juutalaisessa museossa.

En ole aikaisemmin elämässäni törmännyt kankaaseen, jota olisin kavahtanut.

Berliinin juutalainen museo oli elämys. Meni omien top ten -museoiden joukkoon, vaikka aika loppuikin kesken. Jo rakennus itsessään on hieno.

Berliini jaksaa yllättää

Kolmas viikko jo takana, vaikka kaikki tuntuukin edelleen todella uudelta ja ihmeelliseltä!

Ihmetyksen aihetta löysin Kurfürsterdammin päässä sijaitsevasta Kaiser Wilhelm Gedächtnis -kirkosta. Alkuperäinen kirkko tuhoutui II maailman sodan ilmapommituksissa ja jäädessään Länsi-Berliinin puolelle, jossa vanhoja maamerkkejä ei juuri ollut, päätettiin raunio säilyttää. Raunion viereen rakennettiin vuonna 1961 uusi kirkko sekä kellotapuli. Sisällä on esimerkiksi siniset lasimosaiikkiseinät sekä hyvin omalaatuinen krusifiksi. Kannattaa poiketa sisään, tunnelmaa ei usko todeksi kadun vilinästä. Läheltä löytyy myös Bikini Berlin -rakennus, jossa esim. kivoja desing-kauppoja ja ylätasanteen vehreä "oleskelutila". Ja, Tiergarteniin päin kävellessä, keskellä puistoa on hauska ja aidon saksalainen ravintola, joka ei välttämättä vahingossa tule vastaan: Schleuselkrug. Saksalaistyylisiä ravintoloita ei todella kävele vastaan sattumalta...

Tällä viikolla juhannusjuhlinnat eivät jääneet väliin täälläkään, koska Suomen lähetystössä järjestettiin Suomen 100-vuotisen historian vuoksi suuret kemut. Juhliin tosin jonotin yli 2 tuntia sisään, kiitos tiukkojen turvatarkastusten. Siinä vaiheessa suurin osa juomista ja ruoista, sekä kukkaseppeileisiin tarkoitetut kukat olivat jo loppu, mutta olihan ne sentään pirskeet!

Yhden ihmetyksen aiheen on niinikään tarjoillut Dahlem. Dahlemissa kävin jo Eurooppalaisen kulttuurin museossa aikaisemmin ja pidin siitäkin kovasta, mutta tänään löytyi lisää aivan erilaista Berliiniä. Lehmiä, lampaita, kanoja ja muita maatilan eläimiä sekä tietenkin myös viljelmiä löytyy Domäne Dahlemista. Vanha kartano on säilytetty museona ja paikka toimii nykyisin tiedonvälittäjänä kaupunkilaisille siitä, mistä ruoka oikeasti tulee. Aivan ihastuttava keidas, jollaista en olisi uskonut Berliinistä löytäväni. Mutta kuten sanottu, tänne mahtuu paljon, ja aina jaksan yllättyä!

Domäne Dahlemin vanha kartano

Ruokakaupassa käyminen ulkomailla on aina eksoottista, ja niin se on täälläkin. Esimerkiksi suolaiset, maustetut rahkat, joita on tarkoitus käyttää esim. levitteinä sekä maustetut piimät! Pakko ottaa kokeiluun...Tuorepastaa löytyy myös jos jonkinlaista sorttia, monta hyllyllistä. Kirsikoiden syömisessä olen myös kunnostautunut, ja niitä on onneksi tarjolla runsaasti.

Saksalaisen turismin sydämissä

Jo toinen viikko vierähtänyt Saksan maalla ja sekin hurjaa vauhtia. Paljon on taas ihmetyksen aiheita mahtunut mukaan. Esimerkiksi se, että harjoittelupaikassani kaikki työntekijät ovat todella ystävällisiä, auttavaisia ja iloisia, ja tunnen todella olevani tervetullut heidän joukkoonsa. Mutta, tämä  mainittakoon siitäkin syystä, että berliiniläinen asiakaspalvelu sen sijaan on uskomattoman kalseaa. Tämä ei ollut minulle niinkään yllätys, mutta kontrasti berliiniläisten ystävällisyyden ja asiakaspalvelun välillä on huikean suuri!

Työharjoittelun lomassa olen ehtinyt turistiloimaankin kahden päivän verran Berliinin ulkopuolella, toki myös Berliinissäkin. Viime sunnuntai vierähti Potsdamissa, eli Berliinin länsipuolella, nopean junamatkan päässä. Potsdamin linnat, huvilat ja puistot olivat suoraan sanottuna hulppeita (övereitä), mutta ehdottomasti sitäkin enemmän näkemisen arvoisia. Frederik II Suuri rakennutti aikoinaan vapaa-ajanviettoa varten itselleen rauhallisen paikan, josta nyttemin on tullut Unescon maailmanperintökohde.

Toinen reissu Berliinin ulkopuolelle tuli tehtyä Spreewaldiin, ja siellä tarkemmin Lübbenaun kaupunkiin. Spreewald on niin ikään Unescon maailmanperintökohde, ja sijaitsee n. tunnin junamatkan päässä Berliinistä. Spreewald on aikoinaan rakennettu täyteen kanaaleita kuljetuksia ja viljelyiden kasteluita varten. Nyttemmin kanaalit toimivat edelleen kuljettamaan esimerkiksi postia, roskia ja ihmisiä. Paikka on tunnettu säilötyistä kurkuistaan. Vaikka olenkin ollut niin ihastunut kaikkeen täällä, niin nyt täytyy sanoa, että Suomen säilykekurkut vetävät pidemmän tikun...makunsa kullakin siis.

Alexanderplatzin TV-torni on yksi suosikkirakennuksistani, ehkä sen älyttömän koon ja melkein koomisen muodon vuoksi. Vielä en päässyt laelle asti. Tässä lähellä on yksi all time favorite -ravintoloistani, tai tarkemmin sanottuna, yksi sen annoksista, eli rapea ankka curry-kastikkeessa. Nam! Saksalaiset saakoon anteeksi kurkkunsa tämän annoksen vuoksi.

Herkkua herkumpi Good Morning Vietnam

Alexanderplatz

Ne kurkut...never again

Lübbenaun kanaalit

Ich bin ein Berliner

Sanat eivät kuvaamaan sitä, kuinka onnellisena olen ollut täällä Berliinissä nyt viikon. Viikko on hurahtunut todella nopeasti; kelit ovat vaihdelleet kylmän sateisesta jopa helteeseen, harjoittelupaikkani on mahtavan rento ja majapaikkani todella mukava.

Jokainen päivä tuntuu siltä, kuin olisin todella eksoottisella maaperällä. Tänään esimerkiksi ihmettelin ruokakaupassa sitä, että maitohylly oli n. metrin mittainen ja makeutettujen jogurttien hylly sen sijaan n. 10 metrin mittainen! Ja että tuorepastaa on jos jonkinlaista, makuista, kokoista ja näköistä.

Paljon olen ehtinyt myös suorittamaan turismointia, vaikka vasta kerran ehtinyt varsinaisesti Mitteen. Berliinin suuruus on jo nyt näyttäytynyt siinä, että täällä lounaiskolkassa on niin paljon mielenkiintoista nähtävää.

Just lovely - Botanischer Garten

"Missä palmupuut on puita vaan..." Botanischer Gartenissa tietysti

Dussman kirjakauppa Friedrichstrassella, melkoisesti kirjoja!

Siellä Alexanderplatzkin häämöttää!

Parsakausi parhaimmilaan

Omenapiirakkaa, kuinkas muuten

Sympaattinen Ahvenanmaa

Tämä oli kolmas kerta, kun vietimme pääsiäistä Ahvenanmaalla. Vaikka keli oli kolea, niin aurinko paistoi lähes koko ajan ja ihanan keväinen ja sympaattinen saari tarjoili juuri sitä, mitä tähän väliin kiireistä kevättä tarvitsikin: rauhallista menoa.

Alla listaan omia suosikkeja Ahvenanmaalta pääsiäisenajan huomioiden. Lista on koostettu kolmelta eri vierailukerralta:

- Rantasauna!
- Smakbyn-ravintola
- Maarianhaminan pääsiäistori
- Kastelholman linna
- Geta
- Marskogin lammastila
- Mariebad
- Stallhagenin panimo
- Sittkoffska Gården -kahvila
- Geokätköily on antoisaa Ahvenanmaallakin. Opin mm. sen, että myös ranskalaiset ovat taistelleet täällä!
- Tyger och Sånt -kangaskauppa
- Ylipäätään kruisailu pitkin ja poikin, välimatkat ovat lyhyitä, mutta oma menopeli on välttämätön, koska julkista liikennettä ei oikeastaan ole

Rantasaunan terassilta vol 1

Rantasaunan terassilta vol 2

Stallhagenin panimolla

Lemlandin Pyhän Birgitan kirkko

Lemlandin kanava

Marskogin lammastilan lampaita

Geta

Kastelholman linna

Ahvenanmaan pannukakkua Sittkoffska Gårdenissa

Kirjekuoripussukka

Tein lisää kirjekuoripussukoita työkavereille joululahjaksi. Alla pikaohje pussukan valmistukseen, lisätietoja pyydettäessä :)

1. Leikkaa päällikangas + vuorikangas. Itse tein n. A5-kirjekuoren kokoisia, eli kappaleet saumanvaroineen olivat n. 26 x 42 cm, ja tästä mitasta leikkasin kolmiot pois siten, että kolmion kateettien pituus oli n. 8 cm.
2. Tarvitset myös pienen pätkän kuminauhaa, joka kiinnitetään kolmion yläreunan sekä napin.
3. Ompele pussiksi, kiinnitä samalla kuminauhalenkki ja muista jättää kääntöaukko. Leikkaa kulmista liiat saumanvarat.
 4. Silitä saumat auki, käännä työ oikein päin ja taita siten, että "lippa" jää ylös ja reunat ovat sivuista tasan. Tikkaa sivusaumat kiinni.
 5. Ompele nappi.
 6. Valmista tuli!

Jäähyväisiä, uusia alkuja ja mantelimaitoa

Viime viikolla loppui mukava pikkupätkä töitä, ja uusi alkaa lennosta. Ja niin kuin tapana on jotain työpaikalle lähteissä viedä, niin päätin tehdä karjalanpiirakoita. Kokeilin vegaania reseptiä, koska sopii allergioiden puolesta useimmille sekä muutenkin sopii omiin mieltymyksiin. Muokkasin parista reseptistä omiin tarkoituksiin sopivan ja hyvin onnistui, kannattaa siis kokeilla :)

Vegaanin karjalanpiirakat
60 kpl sulhaspiirakan kokoisia

Kuoritaikina
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
2,5 dl ruisjauhoja
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl rypsiöljyä

Puuro
2 dl puuroriisiä
1 rkl leivontaan tarkoitettua öljyvalmistetta
2 dl vettä
8-10 dl makeuttamatonta mantelimaitoa
1 tl suolaa

2 dl mantelimaitoa
3 rkl leivontaan tarkoitettua öljyvalmisetta
1 tkl suolaa

Keitä puuro edellisenä päivänä valmiiksi.
1. Laita huuhdotut riisit öljyllä maustettuun kiehuvaan veteen.
2. Lisää mantelimaito, kun vesi on imeytynyt riiseihin. Lisää maitoa tarvittaessa.
3. Anna kiehua hiljalleen n. 1 tunti. Mausta suolalla.

Kuoret
1. Lisää kylmään veteen jauhot ja suola. Vaivaa tasaiseksi, sitkeäksi ja tahmeaksi taikinaksi.
2. Lisää lopuksi öljy.
3. Jaa taikina 60 osaan ja pyörittele aluksi taikinasta palloja. Suojaa pallot muovilla, jotteivat ne kuivu.
4. Litistä pallot yksi kerrallaan ja kauli puikulalla ohuita ympyröitä, halkaisija n. 10 cm. Pinoa kuoria päällekkäin ja ripottele väliin ruisjauhoa, jotteivat kuoret takerru toisiinsa.
5. Nostele lusikalla täytettä n. 1 rkl kuorelle. Rypytä piirakat.
6. Voitele uunipelti ja paista piirakat ilman leivinpaperia 275 asteessa n. 9 minuuttia.
7. Sekoita mantelimaito, öljyvalmiste sekä suola ja voitele uunista tulleet piirakat sillä.